Ylitorniolaisella Vesa-Matti Iivarilla on pitkä työkokemus takanaan. Hän on työskennellyt mm. ohjaajana kehitysvammaisten ammattioppilaitoksessa. Kun oppilaitos joutui vähentämään työntekijöitään, Vesa-Matti jäi työttömäksi. Nyt tuore Koulutus Nordissa suoritettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto avaa uusia mahdollisuuksia hakeutua töihin julkiselle sektorille. Vesa-Matti Iivari on myös ensimmäinen, joka on suorittanut kyseisen tutkinnon sen jälkeen, kun Koulutus Nord sai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon järjestämisluvan.
Tutkinto avaa uusia mahdollisuuksia työelämässä
- Työurani aikana olen saanut seurata lähihoitajan työtä läheltä ja se on antanut minulle hyvän käsityksen ammatista sekä vahvistanut käsitystäni siitä, että ammatti sopii minulle. Olen työskennellyt pitkään kehitysvammaisten parissa ja huomannut, että minulla on luontainen kyky ammattiin. Koenkin lähihoitajan ammatin luonnollisena jatkumona työuralleni.
Oppilaitos, jossa Vesa-Matti työskenteli viimeksi, joutui supistamaan toimintaansa, ja yhtäkkiä Vesa Matti jäi työttömäksi.
- Oikeastaan ajattelin heti, että haluan kehittää osaamistani sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolla. Se vaaditaan, jos haluaa työskennellä esim. hoiva-alalla kunnallisella puolella.
Vesa-Matti ehti aloittaa hissinhoitajakoulutuksen Pellossa keväällä 2021. Koulutus olisi mahdollistanut työpaikan Aavasaksalla. Se jäi kuitenkin toteutumatta.
- Samoihin aikoihin näin Koulutus Nordin ilmoituksen haussa olevasta lähihoitajakoulutuksesta, ja sillä tiellä olen. Koulutus Nord oli minulle hyvä valinta. Asuin kotona Ylitorniolla ja kävin koulua Övertorneålla. Työvoimakoulutuksen aikana saatoin opiskella ja samalla olin oikeutettu työttömyyskorvaukseen, mikä myös helpotti päätöstä.
Vesa-Matti Iivari aloitti opiskelun huhtikuussa 2021 ja nyt 1, 5 vuotta myöhemmin hän on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Vesa-Matti ei itse ole tietoinen siitä, että hän on ensimmäinen, joka on suorittanut kyseisen tutkinnon sen jälkeen, kun Koulutus Nord sai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon järjestämisluvan.
- Ihanko totta? Sehän tuntuu kivalta. Mutta ennen kaikkea olen iloinen, että olen saavuttanut oman tavoitteeni ja suorittanut tutkinnon (hyvin arvosanoin, toim. huom.), joka antaa minulle mahdollisuuden hakeutua töihin kuntasektorille.
Hoiva-alan opettaja Anni Alatulkkila kertoo, että Vesa-Matti on myös saanut Ammattiliitto Jyty ry:n -stipendin erinomaisesta opiskelutuloksestaan.
Työelämäjakso arvokkainta
Vesa-Matti kertoo, että hän oli oppimassa kolmessa erilaisessa paikassa työelämäjaksoillaan.
- Viimeisen työelämäjaksoni suoritin Ylitorniolla kehitysvammaisten asumisyksikössä. Minulle työelämäjaksot ovat olleet antoisimpia. Teoria konkretisoituu harjoittelun aikana.
Motivaatio ja työasenne tärkeää
Vesa-Matti kertoo, että hän on kokonaisuudessaan tyytyväinen koulutukseen.
- Pandemian takia opiskelu tapahtui suurelta osin etänä, mutta se toimi. YTO-opinnot (yhteiset tutkinnon osat) olivat ehkä vaativimmat aineet. Siitä on kuitenkin jonkin verran aikaa, kun viimeksi istuin koulun penkillä. Meni hetki sisäistää ja oppia uusien verkko-oppimisalustojen kuten Moodlen, Teamsin ja Itslearningin käyttö. Kun opin kuinka ne toimivat, kaikki sujui oikein hyvin.
Kysymykseen, kenelle lähihoitajan ammatti sopii, Vesa-Matti vastaa:
- Täytyy olla oikea asenne alusta lähtien: kyky nähdä ja arvostaa hoidettavaa asiakasta tämän erilaisuuksistaan, taustastaan tai vammastaan riippumatta. Muut asiat oppii opiskelun aikana ja työelämässä.
Koulutus Nordissa jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen opintosuunnitelma ja opiskelu on suurelta osin itsenäistä.
- Tämä koulutus sopii sellaiselle, joka on motivoitunut opiskelemaan. Kukaan ei seiso selän takana vahtimassa. Jos ei ota vastuuta omasta opiskelustaan, ei pääse eteenpäin. Minulla oli alusta asti se asenne, että otan opiskelun vakavasti, ja se on ollut johtotähteni läpi koko opiskelun ajan, kiteyttää Vesa-Matti opiskeluaan Koulutus Nordissa ja Lappiassa, jossa hän suoritti YTO-opinnot etänä.
Hoiva-alalle tarvitaan enemmän miehiä
Lopuksi kysyn, kuinka hän kokee miesten tarpeen hoiva-alalla.
- Hoiva-alalle tarvitaan ehdottomasti enemmän miehiä, monestakin syystä. Hoiva-ala voi olla fyysisesti raskasta ja omasta työkokemuksestani tiedän, että monet kehitysvammaiset miesasiakkaat haluavat avukseen mielellään mieshoitajan, pystyäkseen esimerkiksi keskustelemaan ”miesten kesken” ja saamaan miehistä roolimallia. Olen myös vakuuttunut siitä, että mieshoitajilla on positiivinen vaikutus työilmapiiriin hoiva-alalla.
Teksti&Kuvat: Birgitta Jysky
Tämän päivän lounas
Hae
