Opetat aina ihmistä, et (pelkästään) ainetta. Opettajan on tiedettävä, mistä oppilas tulee. Eikä siinä vielä kaikki. Opettajan on oltava kiinnostunut oppilaastaan, jotta oppimiseen tarvittavat voimat vapautuvat. Jos et tunnista itseäsi tai jos toiset eivät tunnista sinua sellaisena kuin olet, on vaikeaa päästä hyvään oppimistilanteeseen. Näin opettaa kasvatustieteiden emeritusprofessori Tom Tiller Koulutus Nordin opettajaryhmälle, joka perehtyy toimintalähtöiseen opettamiseen ja oppimiseen. Kyseessä on opettajille tarkoitettu pilottihanke.
Identiteetin merkitys oppimiselle
- Mitä meille ihmisille tapahtuu, silloin kun emme tunnista itseämme eikä meitä tunnisteta sellaisina kuin olemme?
Tom Tiller antaa yksinkertaisen ja maanläheisen, paikalliskulttuurista tulevan esimerkin siitä, mistä on kysymys. Esimerkki on tornionlaaksolaiskirjailija Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulasta kirjasta, jonka roolihenkilö Matti oppii jo varhain, ettei Pajala kuuluu siihen oikeaan Ruotsiin.
” Koulussa saimme hokea lorua Viskan, Ätran, Spyan ja Gallan vai mitä ne nyt olivatkaan, neljän mahtavan, Etelä-Ruotsin ylängöltä vettä mereen juoksuttavan, joen nimeä. Monta vuotta myöhemmin näin joet omin silmin. Oli pakko pysäyttää auto ja hieraista silmiä. Ojiahan ne…. ”(s.48).
”Emme olleet ketään. Vanhempamme eivät olleet ketään. Vanhempiemme merkitys Ruotsin historialle oli yhtä kuin nolla. Ne harvat opettajansijaiset jotka hakeutuivat tänne pohjoiseen eivät osanneet kirjoittaa sukunimiämme, puhumattakaan lausumisesta.... Kotikylämme olivat liian pieniä näkyäkseen kartoilla. ” (sid.49).
- Jos koulu edustaa jotain vierasta, jotain mitä emme pysty tunnistamaan omien elämänkokemusten perusteella, motivaatio jää vähäiseksi. Oppiminen käynnistyy parhaiten, kun kohtaamme opittavassa asiassa jotain tuttua tai silloin kun aavistamme tiedon merkityksellisyyden. Asiayhteyksistä erillinen tieto on kylmää. Tieto on lämmitettävä tunteella, halulla ja uskolla.
Tavoitteena entistä parempi kohtaaminen
Aikuiskoulutuskeskus Koulutus Nord, jonne opiskelijat tulevat Ruotsista, Suomesta ja Norjasta, kohtaa ehkä vielä enemmän haasteita kuin vastaavat kansalliset koulutukset. Kaikilla ei ole myönteisiä kokemuksia aiemmasta kouluajasta, on kohdattava eri kieliä ja kulttuureja ja sammalla opiskelijan on mahdollisimman lyhyessä ajassa hankittava ammatti, jonka kautta hän voi työllistyä.
 |
| Kuvateksti: - Saamme käyttää aikaa omassa arjessa vastaantuleviin erilaisiin oppimistilanteisiin ja niissä käytettäviin, erilaisiin käytännön menetelmiin. Kehitämme best-practice –malleja. Odotamme innolla, että useammat kollegat pääsevät tästä osallisiksi. Laatoittajakouluttaja Leif Utterström (vas.), ja hoitoalan opettaja Anni Alatulkkila sanovat. Molemmat kuuluvat ”SamPed” pedagogiahankkeen pilottiryhmään., ”SamPed”. Koulutus Nordin johtaja Leif Lahti keskellä. |
- Olemme vuosien saatossa oppineet kartoittamaan opiskelijoiden aiemman osaamisen yhä paremmin. Sen päälle rakennetaan tarvittavat lisätiedot ja taidot, mutta vielä puuttuva palanen on se, miten oppilaat saavat kehitettyä itsensä halutuiksi tämän päivän työmarkkinoilla. Mutta uskon, että kehittämällä ja oppimalla lisää oppilaan ja opettajan keskinäisestä kanssakäymisestä ja kohtaamisesta, myös ammatillinen kartoitus ja koulutuksen toteutus paranee. Näin Koulutus Nordin johtaja Leif Lahti perustelee nyt 6 kuukautta kestänyttä yhteistyötä Tom Tillerin kanssa.
- Monikulttuurinen koulutusympäristömme on samalla suuri mahdollisuus. Uskon, että oppilaamme saavat sitä kautta paremmat eväät työskennellä tämän päivän työmarkkinoilla ja monikulttuurisissa työyhteisöissä, Leif Lahti toteaa lopuksi.
Tämän päivän lounas
Hae
