Ruotsi on Koulutus Nordin uusi puheenjohtajamaa

Koulutus Nordin puheenjohtajuus siirtyi Norjalta Ruotsille 1. heinäkuuta. Pohjois-Norlannin työmarkkina-alueen apulaismarkkinointipäällikkö Staffan Landström toimii puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Övertorneålla sijaitsevan Koulutus Nordin historia ulottuu aina vuoteen 1970. Silloin aloitettiin Ruotsin, Norjan ja Suomen välinen yhteistyö ensimmäisten oppilaiden saapuessa silloiseen Övertorneån AMU-keskukseen työmarkkinakoulutukseen.

Vuonna 1973 oppilaita oli jo 133. Nykyisin eri opintolinjoilla Övertorneålla ja Hietaniemessä opiskelee noin 500 oppilasta vuosittain. 

Totta kai se näkyy tulevassa toiminnassa

– Tuntuu hyvältä, että Työnvälitys on saanut kunnian johtaa hallituksen työtä, vuodesta 2012 lähtien hallituksen jäsenenä työskennellyt Staffan Landström sanoo. Mielestäni tämä on sekä hauska että erittäin vastuullinen tehtävä.

Miten koulun puheenjohtajuuden vaihtuminen tulee näkymään?

– En usko, että itse hallituksen työskentely muuttuu mitenkään merkittävästi, mutta aion saada sen näkymään Työnvälityksen sisällä, jossa aion entistä voimakkaammin tehdä tunnetuksi Utbildning Nordin koulutus- ja ammattitutkintomahdollisuuksia, Staffan sanoo.

Ruotsin on nähtävä mahdollisuudet

Staffan Landström haluaa, että Övertorneån antamat mahdollisuudet nähdään myös muualla Ruotsissa.

– Koulutus Nordia käyttävät eniten lähialueen ihmiset, mutta toivon sen tarjonnan, niin työmarkkinakoulutuksen kuin ammattinäyttöjenkin, tulevan tunnetuksi myös muissa osissa maata, Staffan sanoo. Koululla on erittäin laaja osaaminen ja paljon kokemusta näissä asioissa.

– Tätä työmarkkinakoulutusta tai ammattipätevyyden arviointimahdollisuutta ei ehkä tunneta laajemmin muualla maassa. Haluamme mielellämme levittää tietoa tästä mahdollisuudesta.

Staffan haluaa myös, että useammat hankkisivat todistuksen ammattipätevyydestään. Monet koulutukset antavat sitä paitsi pätevyyden työskennellä kaikissa pohjoismaissa, mikä edistää työmarkkinoiden liikkuvuutta.

Koulun työ on erittäin vaativaa

Eikö kolmen maan välinen yhteistyö ole vaikeaa?

– Hallituksen näkökulmasta se ei ole vaikeaa, Staffan sanoo. Koululle se sitä vastoin asettaa suuremmat vaatimukset, koska sen on mukautettava koulutukset kaikille maille sopiviksi. Mutta tämä yhteistyö on jatkunut jo pitkään, ja kyse on oikeiden, onnistumiseen johtavien edellytysten luomisesta. Lähtökohtanahan on kolmen maan koulutus-/työmarkkinapolitiikan seuraaminen ja yhdistäminen. 

Valokuvaaja: Peter Lundberg